Kanalan pehkut

Kanalassa on ollut alkuperäiset pehkut. Kun pehkuja on parin vuoden ajan aina lisätty, niitä alkoi olla melkoinen kerros. Kanalan tyhjennys oli tämän kesän ns. pakollinen tehtävä.

Peukaloni kipeytyivät muissa töissä. Kaikeksi onneksi parilla sisarellani oli tällä viikolla kesälomaa, joten sain apua. Toinen sisko poimi viinimarjoja, toinen oli innokas tyhjentämään kanalaa. Kärräsin 2-pyöräiset kottikärryt lantalan oven taakse. Kuskasimme niillä pehkut maakellarin päälle.

Purimme kaikki orretkin pois, samoin munintapesän. Siskoni heitellessä pehkuja kottikärryyn minä pakenin kulman taakse pakoon pölyä. Kanalan lattialla oli ainakin turvetta, purua, heinää, sammalta ja hiekkaa. Tietysti siellä oli myös kanankakkaa, mutta se oli hyvin sekoittunut pehkuihin eikä sitä oikeastaan edes näkynyt. Tuuli puhalsi lantalan ovesta sisään. Sisko oli mahtavassa pölypyörityksessä.

Kerran kuului kauhea pärskiminen ja räkiminen navetan etupihalta. Menin katsomaan: sisko siellä puhdisti hengityselimiään. Aurinko paistoi. Siskon ihokarvoihin oli tarttunut pieniä hiukkasia, joten hän näytti hassusti bikineissään pörröiseltä menninkäiseltä. En uskaltanut isommin tirskua, vaan kehottelin ennen lähtöä käymään suihkussa.

Laittelimme orret osittain uuteen järjestykseen ja vaihdoimme munintapesän. Valkoinen kulmakaappi lattialla kyljellään tekee nyt pesän tehtävää, mutta kanat eivät sitä ole hyväksyneet ainakaan vielä. Kukon pitäisi tehdä kaappiin oikean muotoinen pesäpotero, mutta se ei ole käynyt lainkaan katsomassa kaapin sisälle. Muniakaan ei ole tullut. Kanat taisivat suuttua kanalan siivouksesta. Parina päivänä ne eivät menneet kanalaan mielellään, vaan jouduin ohjailemaan niitä. Uusi sisustus oli kai pelottava. Kun laitoin hieman enemmän pehkuja, ne ovat tyytyväisempiä ja tunnistavat kotinsa paremmin, niin luulen.

Vanhemmat kanat Emäntä ja Pikkuemäntä ovat orrella ihan liki Kukkoa – toinen toisella puolella, toinen toisella. Pikkispikkis ja Mustis joutuvat pärjäämään omillaan ja ne ovatkin usein vierekkäin. Emäntä ja Pikkuemäntä ovat mustasukkaisia Kukosta ja tärkeilevät muutenkin. Hyvin helposti ne nokkaavat nuorempia kanoja, joten nuoret väistelevät vanhempia. Komennan, mutta siitä on lyhyt apu. Onneksi kanala on iso. Eilen illalla Kukko oli mennyt orrelle seinän viereen, jolloin vain toinen vieruspaikka oli vapaa. Emäntä yritti ängetä Kukon kaulan alitse toiselle puolelle Pikkuemännän ahdistaessa Emäntää pois Kukon vierestä. Kukolla oli täysi työ pysyä orrella.

Tänään kävin Kuhmalahden Jäteasemalla Pirkanmaan Jätehuollon tarjoamalla kahvilla, jonka VPK:n naiset olivat kokkailleet. Vein vanhaa maalia ja tyhjiä maalipurkkeja ongelmajätteisiin. Kanat ja kukko jäivät siksi ajaksi ulos. Kotiin tullessani en nähnyt niitä missään, en löytänyt niitä edes vakituisista ”katoamispaikoista”. On kummaa, että ne eivät vastaa mitenkään huhuiluihin. Vasta kun olen aivan lähellä, ne alkavat mukuttaa. Toisaalta on hyvä, että ne ovat reissuillaan hiljaa, sillä tavoin niitä ei mahdollinen vihollinenkaan huomaa helposti.

Kukko kanoineen löytyi aitan takaa ja kuusiaidan alta. Ne tykkäävät ryöpätä maata puiden alla ja löytävät sieltä myös toukkia ja mitä lie muuta syötävää. Ohjasin kanat monen mutkan kautta yläpihalle. Kanat kiipesivät jokaiselle kivelle mitä matkalle osui. Ehkä ne halusivat katsella korkeammalta maastoa missä kulkevat. Pihaan paistoi mukavasti aurinko, joten siitä sopi nauttia jännittävän retken päätteeksi.   IMG_2409[1]IMG_2411[1]

 

Submit a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *