Kanalan kuulumiset

Pikkispikkis tuli hautomisvilliin 19.3. Jätin parin kolmen päivän ajan munat keräämättä. Pikkispikkis alkoi hautoa kahdeksaa munaa.

Tarjoilin sille ruokaa suoraan pesään. Toisinaan se söi, toisinaan ei. Tiedän, että kanat käyvät juomassa ja syömässä sekä kakalla kesken hautomisen ja nuo ovatkin aivan välttämättömiä toimia, jos kana aikoo pysyä hengissä noin kolmen viikon ajan, minkä hautominen kestää.

Vajaa viikko sitten Emäntä keksi, että hänkin haluaa hautoa. Emäntä oli istunut tyhjässä pesässä aiemmin talvella noin kuukauden. Nyt se kyöräsi Pikkispikkiksen pois ja asettautui itse munien päälle. IMG_2833[1]

IMG_2819[1]

Merkitsin munat vedenpitävällä tussilla. Keräsin muiden kanojen munat pois joka päivä. Yleensä nostin hautojat kokonaan pesästä, jolloin ne kököttivät aikansa pahnoilla ja riensivät sitten juomaan ja syömään. Valtavan kakan ne töräyttivät yleensä karjakeittiön puolelle, jonne ne pääsevät aina sillä välin, kun touhuan kanalassa.

Kukko Kultakaula tietysti häärää kanalan ja karjakeittiön väliä. Se valvoo, että kanoilla on kaikki ok.

Vasta pari päivää sitten huomasin jakaa munat Pikkispikkiksen ja Emännän kesken. Molemmat saivat neljä. IMG_2822[1]

Tänään aamulla Emännän alta kuului piipitys!! Siellä oli ensimmäinen tipu. Hieno ruskehtava, kirjava. Hyvin tomera. Laskelmieni mukaan se on kuoriutunut hieman etuajassa, mutta eipä kanalassani käyrien tai tilastojen mukaan eletäkään. IMG_2831[1]

Soitin siskoni paikalle. Istuimme kanalassa ihmettelemässä ja suunnittelemassa. Yritimme järjestää pikkutipuille turvalliset olosuhteet. Esimerkiksi vesiastia niin, ettei siihen huku. Mustis meni munimaan Pikkispikkiksen pesään. Se ei ole kovin suotavaa, sillä muniva kana ei välttämättä osaa varoa pienokaisia. Emäntä nokkaa heti tunkeilijaa, joten se saa olla rauhassa. Pikkispikkis käytti vapaahetkensä syömiseen ja kylpömiseen. Se oli ihan uppeluksissa kylpysaavissa.

Emännän silmään oli mennyt pieni höyhen. Sain otettua sen pois. Kevyt untuvainen höyhen oli mennyt Emännän yläluomen alle siten, että höyhenen molemmat päät olivat silmästä ulkona. Ehkä Emännän otsa oli syhynyt ja se oli raapinut, jolloin höyhen oli päässyt tunkeutumaan silmään. Kaikkea voi sattua. Onneksi huomasin Emännän vaivan pian ja pystyin auttamaan sitä.

Luin ennen Pääsiäistä Maaseudun Tulevaisuudesta artikkelin kananmunamarkkinoista. EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta TTIP:stä neuvotellaan parhaillaan. Neuvottelijoiden täytyy päättää, voiko EU suojata kanojen parempia tuotanto-olosuhteita tuontitullilla. Jos TTIP poistaa tullin, hintaero repeää USA:n hyväksi. USA:ssa tilaa kanaa kohti on yleensä 350-400 neliösenttiä, kun taas 2012 EU:ssa minimi nousi 750 neliösenttiin. Eipä ole kovin suuret häkit EU:ssakaan. Intiasta taasen tuodaan munajauheita ja jalosteita, joiden hinta on halpa. Tiedetään, että valmisruuan raaka-aineiden alkuperä on helppo hämärtää myös Suomessa.

Intiassa on omaksuttu tehokkuus. Siellä kanan naama painetaan kuumaan rautaan. Nokka palaa mykkyrälle, joten kana ei pysty nokkimaan toista kanaa kuoliaaksi. Intiasta tuodaan eniten kananmunaa EU:hun. Nokka typistetään myös USA:ssa ja monessa EU-maassa. Suomessa typistys on kielletty. IMG_2830[1]

Missä ovat ns. kettutytöt ja muut eläinaktivistit? Kuka pitää kanan puolta? Taitaa olla niin, että hyvinvointiyhteiskunnasta nauttivien aktivistien on kivempi kytätä untuvatakeissaan esim. maidontuotantotiloja täällä Suomessa kuin puuttua todellisiin epäkohtiin. Jos joku kohtelee kaltoin kanojani tai kukkojani tai muita eläimiä, saatan tirvaista kyseiseltä henkilöltä nenän niskanpuolelle.

 

 

 

Submit a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *