Terveiset Kuhmalahdelle

Lauantaina 22. elokuuta Minimatkat Oy Luopioisista järjesti ryhmämatkan Valamon ja Lintulan luostareihin Heinävedelle. Osallistuin matkalle siskoni kanssa. Yhteensä meitä matkustajia oli 41. Suurin osa nousi kyytiin Tampereelta. Muistini mukaan olen käynyt luostareissa ennen lauantaita kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla olin Vehkajärven Marttojen retkellä ja silloin olimme yön Valamossa. Aikaa tuosta on kulunut parikymmentä vuotta. Toisestakin käynnistä Heinävedellä on yli 10 vu0tta. Sillä matkalla tutustuimme Lieksan seudun matkailuun ja viivyimme siellä eri kohteissa parin yön yli. Lauantain matkalla söimme Valamossa lounaan ja Lintulassa joimme iltapäiväkahvit. Valamon ruoka on hyvin maukasta. Ennen ja jälkeen opastuskierrosta oli...

Kanalan kuulumisia

Pikkukukot ovat kasvaneet nuorukaisiksi ja pikkukanat ovat sieviä neitosia. Nuoret kukot osaavat kiekua hienosti ja niillä on kova halu polkea kanoja. Polkemisyritys päättyy aina kahakkaan, sillä aikuiset kanat suuttuvat, nuoret kanat pelästyvät ja Kukko Kultakaula puolustaa tiukasti kanojaan. Aikuiset kanat käyvät suutuksissaan nuorten kukkojen helttaan kiinni. Se ei varmasti tunnu hyvältä. Nuoret kanat taasen juoksevat kukkoja karkuun minkä koivistaan pääsevät. Kukko Kultakaula alkaa punottaa ja se rähisee ja sitten se jahtaa nuorukaisia takaa pihassa kovaa vauhtia. Joskus myös nuoret kukot jahtaavat toisiaan. Siinä ei vaikuta olevan mitään järkeä, joten lopetan hölmön juoksun. Sanon tiukalla äänellä: Pojat, ei. Kukot uskovat ja...

Mitä jäljelle jää, kun

kesäkahvila kautensa päättää? Haikeutta. Muistoja. Hyvä maku suuhun. Euroja. Kokemuksia. Iloisia ilmeitä. Kiitollisuutta. Työkokemusta. Paljon, paljon muuta. Kesälomani oli normaalia lyhyempi parin viime vuoden opintovapaiden takia. Kolme viikkoa kesäkuun alussa hujahti ohi kuin huomaamatta. Kesäloma oli silti hyvin onnistunut. Heinäkuussa oli paljon erilaisia touhuja, kuten aina heinäkuussa on. Viime perjantaina havahduin tosissani elokuuhun: Vehkajärven kesäkahvila sulkee justiinsa ovensa enkä ole käynyt siellä kuin 4-5 kertaa. Ei muuta kuin heti työpäivän jälkeen Vehkajärvelle kahvia ryystämään. Kahvilassa kävi tuttuja ja tuntemattomia niin, että en pystynyt heistä pitämään lukua. Istuuduin lähimpään pöytään ison...