Laadussa alijäämää?

Taas on se aika vuodesta kun erilaisissa yhteisöissä tilinpäätökset on saatu valmiiksi ja väki kutsutaan koolle vahvistamaan niitä.  Kahvin ja pullan tuoksu valtaa kylät ja taajamat useampanakin iltana kevään lähestyessä.

Toiminnan tuloja ja menoja edellisvuosiin vertaillen saadaan selville, miten hyvin kulunut toimintavuosi on mennyt. Parhaimmillaan ylijäämäinen tilinpäätös kertoo oikein suunnatusta toiminnasta ja onnistuneesta varainkeruusta. Ylijäämä voi huonoimmillaan kertoa siitä, että toiminta on ollut vähäistä ja toimintaa rahoittavat jäsenet eivät ole saaneet jäsenmaksuilleen vastinetta.

Alijäämäinen toiminta voi kertoa siitä, että taloudenpitoa tulisi terävöittää. Toimintasuunnitelma ja talousarvio eivät ehkä olekaan osuneet kohdalleen. Alijäämä voi myös kertoa toiminnallisesti hyvin menneestä vuodesta, joka on antanut jäsenille ja koko seudulle paljon.  Tästä tilanteesta selvitään seuraavana vuonna tarkemmalla taloudenpidolla. Hyvä toiminta ja viisaasti eri tiedotuskanavien käyttö saattaa tuoda lisää tuloja uusien jäsenmaksujen muodossa.

Monet kunnat myös tukevat yhdistystoimintaa. Yhdistystoiminnassa on usein mukana sekä henkistä että fyysistä terveyttä edistäviä elementtejä. Mikäpä sen parempaa terveyden edistämistä olisikaan, kuin yhdessä harrastaminen? Kuntien kannalta paljolti talkootyöhön nojaava kolmas sektori on merkittävä toimija. Nyt varsinkin sote-kentän muuttuessa viisas kunta panostaa järjestöjensä toiminnan edistämiseen.

Ylijäämäinen talous ei siis välttämättä suoraan kerro sitä, miten hyvin toiminnan laadulliset tavoitteet on saavutettu. Kuntataloudessa ylijäämä kertoo siitä, että talousarviossa menot ovat pysyneet kurissa ja mahdollisesti tulorahoitus kasvanut ennakoitua enemmän. Taitava taloudenpito on onnistunut.

Ikävä kyllä ylijäämä voi kuntataloudessa kertoa jostakin muustakin. Onko talouden raamit asetettu alun perin liian kireälle? Ilo saavutetuista talousluvuista himmenee, jos kulunutta vuotta tarkasteltaessa  ilmenee, että laadulliset tavoitteet on saavutettu nippanappa tai jopa osin jääneet saavuttamatta.  Tällaisia laadullisia asioita on esimerkiksi se, miten henkilöstö kokee kunnan työnantajana ja miten vapautuviin tehtäviin löytyy hakijoita.  Kuntien suhtautuminen erilaisten oppijoiden, muistisairaiden ja syrjäytymisuhan alla olevien arjen tukemiseen kertoo paljon kuntien taidosta toteuttaa toimintatarkoitustaan.

Tärkeä seikka on se, että kunnan käytössä olevat kiinteistöt ovat terveitä ja tiloiltaan oikein mitoitettuja. Kiinteistöjen kunnossapitosuunnitelma ja sen noudattaminen luo kestävän pohjan rakennusten- ja sitä kautta kuntalaisten- hyvinvoinnille.  Viisas kunta sijoittaakin rakennusten kunnossapitoon varoja säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Kunnossapito tulee pitemmällä aikajanalla katsoen halvemmaksi, kuin purkukuntoon pilaantuneen rakennuksen paniikinomainen purku ja uudisrakennuksen nopea pystyttäminen. Toisaalta, jos rakennus on jo ikääntynyt ja potee esimerkiksi sisäilmaongelmia, niin jatkuva tekohengittäminen hätäkorjauksina ei  ole enää taloudellisestikaan järkevää.

Kunnat eivät siis voi arvioida toimintansa onnistumista pelkästään numeroiden valossa. Tärkeä kysymys on se, onko laadullisissa tekijöissä tavoitteet ylitetty vaiko alitettu?

Muokattu 2.4.2018: Vaihdettu  epähuomiossa kirjoitetun sanan ”talousarvio” kohdalle sana ”tilinpäätös” rivillä 3.

Kirjoittanut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *